Työnohjaus

Tarjoamme yksilö- ja ryhmätyönohjausta muun muassa seuraaville aloille:
  • lastensuojelu
  • nuoriso- ja lastenkodit
  • kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät
  • hoitohenkilöstö
  • nuorisotoimi
  • koulut
  • maahanmuuttajien kanssa työskentelevät
  • kriisityöntekijät
  • järjestöt, seurakunnat
  • vakuutusyhtiöt, pankit, eläkelaitokset
  • esimiesten työnohjaus
Mitä työnohjaus on?

Työnohjaus on työhön liittyvien asioiden käsittelyä yhdessä ohjaajan ja ohjattavan keskinäisessä tasa-arvoisessa vuorovaikutuksessa. Työnohjauksessa tarkastellaan luottamuksellisesti työtilanteita ja tuetaan työntekijän ammatillista kasvua ja kehitystä. Työnohjaus on toistuvaa prosessinomaista työskentelyä, mitä kautta syntyy ajan kanssa vähän kerrassaan oppimista omasta työtavasta ja työminästä.

Työnohjauksen tavoitteena on siis ammatillisten ja persoonallisten valmiuksien lisääminen.

Työnohjaus on tavoitteellista ja sillä tuetaan työssä jaksamista.

Työnohjaus on yksi työn laadunvarmennuksen menetelmä.

Terveydenhuoltoalalla lait ja asteukset määräävät, että potilastyöhön tulee liittää työnohjaus. Terveydenhoitoalalla työnohjauksen katsotaan olevan potilaan suoja.

Työnohjaus on muun muassa seuraavanlaisia asioita: 
  • työn jäsentämistä
  • uusien näkökulmien saamista omaan työhön
  • työssä jaksamisen tuki
  • ihmissuhteiden moninaista tulkintaa
  • ammatillisen kehityksen tukemista
  • ammatti-identiteetin rakennuspaikka
  • työtehtävien tavoitteiden jäsentämistä
  • henkisten voimavarojen aktivoimista
  • oppimisprosessi
  • muutoksiin valmistautumista

Työnohjauksessa keskeistä on, että työnohjattavan toimijuutta ja pystyvyyttä tuetaan. Työnohjauksessa voidaan hyödyntää voimavaraistavaa työskentelyotetta, missä korostetaan sitä, että ihminen on itse oman elämänsä paras asiantuntija.

Työnohjaus antaa myös paikan ja tilan, että yksilö tai koko työryhmä voi kokoontua yhdessä tarkastelemaan työn sisältöä, työyhteisön vuorovaikutusta sekä organisaation toimintatapoja.

Mitä työnohjaus ei ole?

Työnohjaus ei ole työntekijän työhön perehdyttämistä. Työnohjaaja ei ole opastaja eikä tarkoitus ole, että työnohjauksessa annetaan suoria ohjeita.  Sen sijaan työnohjauksessa luodaan mahdollisuus löytää yhdessä uudenlaisia työmenetelmiä ja työmuotoja sekä oivalluksia omaan ammatilliseen kehitykseen.

Ennen työnohjauksen aloittamista selvennetään, millaisiin asioihin toivotaan ratkaisuja. Työnohjaus ei ole oikea foorumi henkilöstöristiriitojen selvittelyyn tai uupumuksen ja stressin vähentämiseksi. Työntekijän yksityiselämän kriisit voivat heijastua työelämässä, mutta niiden selvittämiseen tulee ensisijaisesti löytää keinoja esimerkiksi työterveyshuollosta. Työnohjauksella sen sijaan voidaan ennaltaehkäistä työntekijän uupumista.

Jaksava ja sitoutunut työntekijä

Tutkimusten mukaan myönteistä motivaatiotilaa työssään kokevan työntekijän myötä tuottavuus lisääntyy. On puhuttu työn ”imusta”. Tämä kuvaa työhön liittyvää innostusta ja iloa. Työn imua lisäännyttäviä tekijöitä ovat suotuisat työolosuhteet ja se, että työntekijä voi käyttää työssä omia vahvuuksiaan. Tutkimusten perusteella kannustava johtaminen, arvostuksen osoittaminen sekä vaikuttamismahdollisuudet lisäävät työntekijälle työn imua. Lisäksi myös työtehtävien monipuolisuus sekä mahdollisuus uuden oppimiseen. Johtamisen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää olisi siis saada työntekijät mukaan työn imuun. Kun työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, työhön sitoutuminen on todennäköisempää. (Työterveyslaitos.)

Teksti: Mitä työnohjaukselta odotetaan, Työnohjaajakoulutuksen lopputyö, Sari Bollström