Johdanto

Palveluntuottajan, jolla on toimintaa useammassa kuin yhdessä yksikössä, tulee laatia omavalvontaohjelma. Ohjelma tulee olla julkinen, joko esillä tietoverkossa tai muuten julkisesti esitettävässä muodossa. Omavalvontaohjelman tulee kattaa kaikki palveluntuottajan yksiköt. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 26 §)

Palveluntuottajan on omavalvontaohjelmassa määriteltävä, miten 27 §:ssä tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista toteutetaan ja järjestetään. Omavalvontaohjelmassa on käytävä ilmi, miten palvelujen toteutumista, turvallisuutta, laatua sekä asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuutta seurataan. Lisäksi tulee kuvata, miten puutteellisuudet korjataan. Omavalvontaohjelmaan kuuluvat myös palveluyksiköiden omavalvontasuunnitelmat. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 26 §)

Omavalvontaohjelman toteutumista seurataan palautteiden muodossa. Palautteita kerätään asiakkailta, heidän omaisiltaan sekä palveluyksiköiden henkilökunnalta. Palautteisiin ja muuhun seurantaan liittyvät havainnot ja toimenpiteet niiden korjaamiseksi on julkaistava neljän kuukauden välein joko tietoverkossa tai muuten julkisessa muodossa. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 26 §)

Lanupe Oy:n hallitus hyväksyy ja seuraa omavalvontaohjelman ja sen toteutumista.

Lanupe Oy

Lanupe Oy tarjoaa palveluja lapsille, nuorille ja perheille. Palveluja ostavat yksityiset asiakkaat, hyvinvointialueet ja erikoissairaanhoito (HUS). Lanupe Oy on palveluntuottaja Kelan Oma väylä- ja Laku-kuntoutuksissa sekä Nuottivalmennuksessa. Lanupe Oy tarjoaa palveluja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lanupen pääpalveluyksikkö on Nummelassa. Muut palveluyksiköt sijaitsevat Helsingissä, Espoossa, Lohjalla ja Raaseporissa. Lanupella on neljä työntekijää, joista kolme osallistuu palvelujen tuottamiseen. Lisäksi Lanupella on 23 alihankkijaa.

Lanupen strategia, arvot ja palvelulupaus

Lanupen strategian keskiössä on palvelujen laadun jatkuva parantaminen. Tämä vaatii henkilöstöltä, sekä työntekijöiltä että alihankkijoilta, vahvaa ammattitaitoa ja sen päivittämistä. Lanupessa on tärkeää henkilökunnan, niin työntekijöiden kuin alihankkijoiden, hyvinvointi ja viihtyvyys. Lanupessa työskentely vaatii vahvaa ammattiosaamista ja siksi yhteistyö henkilöstössä ja viihtyvyys ovat tärkeitä.

Lanupen arvoja ovat inhimillisyys, välittäminen, luotettavuus ja yhteisöllisyys. Nämä näkyvät sekä Lanupen henkilöstölle, että asiakkaille ja yhteistyökumppaneillemme.

Lanupen missiona on tuottaa mielenterveys- ja kuntoutuspalveluja vaikuttavasti, ammattitaitoisesti ja inhimillisesti. 

Valvonnan tarkoitus ja tavoite 

Valvonnan tarkoituksena on varmistaa palveluntuottajan omavalvonnan toteutuminen ja tehtyjen sopimuksien noudattaminen. Valvonnassa korostuu palveluntuottajan omavalvonta sekä vastuu toimintansa  asianmukaisuudesta, palvelujen laadusta ja asiakas- ja potilasturvallisuudesta sekä omavalvonnan seurannasta.

Lanupessa tavoitteena on taata oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut asiakkaille. Poikkeaminen havaitseminen, korjaaminen ja ennaltaehkäisy takaavat asiakasturvallisuuden ja hyvän työilmapiirin. Valvonnalla on myös tarkoitus mahdollistaa toiminnan kehittäminen ja jatkuva oppiminen.

Lainsäädännöllinen perusta

Lanupen omavalvontaohjelma seuraa lakia sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta. Tässä laissa määrätään palveluntuottaja seuraamaan toimintansa ja alihankkijansa toiminnan laatua, asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 §27)

Laissa määrätään palveluntuottaja laatimaan jokaiseen palveluyksikköön omavalvontasuunnitelma, joka kattaa kaikki palveluntuottajan ja alihankkijoiden tuottamat palvelut.

Omavalvontasuunnitelmassa seurataan:

• Toiminnan laatua
• Asianmukaisuutta
• Turvallisuutta
• Asiakastyön henkilöstön riittävyyttä

Omavalvontasuunnitelmassa on oltava myös kuvaus vaaratapahtumien ilmoitus- ja oppimismenettelyistä. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 §27)

Palveluntuottajan tulee myös omavalvontasuunnitelmaa tehtäessä ja sitä muokatessa ottaa huomioon palaute, jota kerätään:

• Asiakkailta ja potilailta
• Asiakkaiden läheisiltä
• Palveluyksiköiden henkilöstöltä

Lisäksi otetaan huomioon valvontaviranomaisten antama ohjaus ja päätökset. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 §27)

Omavalvontasuunnitelma 

Omavalvontasuunnitelma kuvaa sitä, millä konkreettisilla toimilla palveluntuottaja valvoo, seuraa ja arvioi toiminnan laatua ja turvallisuutta. Suunnitelmasta laaditaan asiakirja, johon kirjataan keskeiset valvontatoimenpiteet. (Valvira, 2023)

Valvira määrää omavalvontasuunnitelman sisällön, mutta palveluntuottaja on vastuussa palvelujen laadusta ja turvallisuudesta.

Lanupessa käytetään Valviran pohjaa omavalvontasuunnitelmalle ja jokaiseen yksikköön laaditaan oma suunnitelma. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä johdon ja henkilöstön kanssa. Lanupen henkilöstö ja alihankkijat ovat sitoutuneet omavalvontasuunnitelman noudattamiseen.

Valvonnan kohteet

Palvelujen laatu ja turvallisuus

Lanupessa noudatetaan sopimuksia, jotka on sidottu esimerkiksi KELA:n kanssa. Noudatamme myös palvelukuvauksia, jotka esimerkiksi kuntoutuksiin on laadittu. Lanupe tekee aktiivista yhteistyötä palvelunjärjestäjien kanssa ja haluaa antaa yhdenvertaista ja laadukasta palvelua palvelunjärjestäjien ohjaamille asiakkaille. Lanupessa tärkeää on asiakkaan kokemus siitä, että hän tulee kuulluksi ja on osallinen.

Henkilöstön hyvinvointi ja työssä jaksaminen 

Lanupe valvoo työntekijöiden ja alihankkijoiden työhyvinvointia. Jotta palvelut voidaan pitää laadukkaina, valvotaan myös työntekijöiden ja alihankkijoiden tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia.

Valvonnan menetelmät ja toteuttaminen 

Valvonta Lanupessa jaetaan ennakolliseen-, sopimukselliseen-, reaktiiviseen- ja ammattihenkilöiden valvontaan.

Ennakollinen valvonta 

Ennakollisella valvonnalla tarkoitetaan etukäteen tapahtuvaa toimintaa, jolla varmistetaan palvelujen tuottamisen lainmukaisuus, laatu ja turvallisuus. Ennakolliseen valvontaan kuuluu ohjaus ja neuvonta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä poikkeuksia asiakas- ja potilasturvallisuudessa. Ennakoivaa valvontaa on myös rekisteröintimenettely Soteri-rekisteriin. 

Soteri -rekisteri on Valviran ylläpitämä rekisteri, johon palveluntuottajan ja palveluyksiköiden tulee olla rekisteröityneenä.

Sopimuksellinen valvonta 

Lanupe tekee sopimuksia palvelunjärjestäjien kanssa. Lanupessa valvotaan, että tehtyjä sopimuksia ja niiden ehtoja noudatetaan niin henkilöstön kuin  alihankkijoidenkin osalta.

Reaktiivinen valvonta 

Reaktiivisella valvonnalla tarkoitetaan laatupoikkeamiin tai muistutuksiin pohjautuvaa valvontaa. Reaktiivisella valvonnalla halutaan estää vastaavien tilanteiden toistuminen.

Ammattihenkilöiden valvonta 

Lanupe seuraa, johtaa ja valvoo tuottamaamme toimintaa ja sitä, miten työntekijät ja alihankkijat suoriutuvat tehtävistään. Lanupe valvoo, että ammattihenkilömme toimivat laissa säädettyjen velvollisuuksien ja Lanupen toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Lanupessa valvotaan, että työntekijämme ja alihankkijamme ovat merkittyinä Julki-Suosikkiin tai JulkiTerhikkiin. Vaadimme kaikilta alaikäisten kanssa työskenteleviltä rikosrekisteriotteen.

Noudatamme ilmoitusvelvollisuutta, josta on säädetty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta, pykälissä 29 ja 30. Näissä pykälissä todetaan, että palveluntuottajalla on salassapitosäännöksien estämättä velvollisuus  ilmoittaa toiminnassa esiintyneet asiat, jotka vaarantavat asiakas- ja potilasturvallisuuden. Tämä käsittää myös ilmoituksen siitä, mikäli havaitaan työntekijän tai alihankkijan alentunut ammatillinen toimintakyky tai terveydentila, joilla on vaikutusta asiakas- ja potilasturvallisuuteen.

Asiakkaan ja potilaan oikeusturva

Asiakaspalaute 

Lanupessa kerätään jatkuvasti asiakaspalautetta. Tällä halutaan selvittää ja ylläpitää hyvää asiakaskokemusta. Asiakaspalautteella kerättyä tietoa hyödynnetään palvelujen ja prosessien kehittämisessä. Lanupessa on tärkeää, että asiakkaan osallisuus palveluun huomioidaan. Asiakaspalautteella seurataan myös asiakkaiden kokemusta osallisuudesta. Jos asiakas kokee olevansa osallinen hoitoonsa, on hän aktiivinen toimija prosessissa. Oman palvelunsa osalta hän osallistuu myös palvelujen kehittämiseen, suunnitteluun ja arviointiin.

Lanupessa kerätään jatkuvasti asiakaspalautetta verkko- tai paperilomakkeella. Asiakkaita kannustetaan myös antamaan suullisesti palautetta palvelun yhteydessä.

Asiakaspalautelomakkeella mitataan asiakastyytyväisyyttä ja palvelun laatua. Asiakas voi myös antaa moitteita, kiitoksia tai kehittämisehdotuksia lomakkeen kautta.

Asiakaspalautteet käydään säännöllisesti läpi johtoryhmässä ja niissä ilmenneisiin kehittämiskohteisiin rakennetaan korjaavia toimenpiteitä. Asiakaspalautteiden koonnit julkaistaan verkkosivuilla tai muuten julkisuutta edistävässä muodossa.

Muistutus ja sosiaali- ja potilasvastaava 

Lain potilaan asemasta ja oikeuksista mukaisesti saavat asiakkaat tietoa palautteen antamisesta omalle työntekijälle tai muistutuksen antamisesta johtoryhmän jäsenelle. Asiakkaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus Lanupen johtoryhmän jäsenelle, jos hän on tyytymätön hoitoonsa tai kohteluunsa. Muistutus on tavallista asiakaspalautetta vakavampi palaute ja se tulee aina selvittää. Myös kantelu aluehallintovirastolta voidaan siirtää muistutuksena Lanupelle. Muistutuksen tullessa Lanupen johtoryhmä käsittelee sen ja laatii kirjallisen vastineen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin viimeistään kahden viikon sisällä.

Asiakkuuden solmimisen alussa annetaan asiakkaille ja heidän läheisilleen tietoa sosiaali- ja potilasvastaavasta, johon he tarvittaessa voivat olla yhteydessä. Sosiaali- ja potilasvastaava on hyvinvointialueen nimeämä henkilö, johon asiakkaat voivat olla yhteydessä halutessaan neuvontaa asiakas- ja potilaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa tai tietoa asiakkaiden ja potilaiden oikeuksista. Sosiaali- ja potilasvastaavaan voi olla yhteydessä jos haluaa tehdä muistutuksen tai kantelun.

Havaittujen laatupoikkeamien ilmoittaminen ja korjaaminen

Ammattihenkilöiden ilmoitusvelvollisuudet 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä on useita ilmoitusvelvollissuksia, jotka täytyy tehdä salassapitosäännösten estämättä. Lanupen työntekijöitä ja alihankkijoita koskevat seuraavat:

•  lastensuojeluilmoitusvelvollisuus
•  velvollisuus ilmoittaa lapseen kohdistuneista rikosepäilyistä
•  ilmoitusvelvollisuus sosiaalihuollon tuen tarpeesta
•  ilmoitusvelvollisuus epäkohdasta sosiaalihuollon toteutuksessa
•  Ilmoitusvelvollisuus palo- ja/tai onnettomuusvaarasta
•  Ilmoitusvelvollisuus törkeän rikoksen suunnittelusta

Velvollisuus ilmoittaa epäkohdasta

Valvontalaki velvoittaa palveluntuottajan (Lanupe) ilmoittamaan  salassapitosäädösten estämättä palvelunjärjestäjälle tai valvontaviranomaiselle omassa tai alihankkijan toiminnassa ilmenneet epäkohdat. Näitä ovat:

• asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat
• asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot ja vaaratilanteet
• muut puutteet, joita ei kyetä korjaamaan omavalvonnan toimilla.

Lanupen henkilöstöön kuuluvan tai Lanupen alihankkijana toimivan ammattihenkilön on ilmoitettava Lanupen johtoryhmälle välittömästi, salassapitosäädösten estämättä, jos havaitsee toiminnassa jotain asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia asioita tai lainvastaisuuksia.

Kun Lanupen johtoryhmälle on asiasta ilmoitettu, on johtoryhmän ryhdyttävä viipymättä korjaamaan epäkohtaa. Jos epäkohtaa ei kyetä omin toimin korjaamaan, on johtoryhmä yhteydessä palvelunjärjestäjään tai valvontaviranomaiseen. Johtoryhmän on ilmoittajalle kerrottava, että mikäli epäkohtaa ei ryhdytä viipymättä korjaamaan, saa ilmoittaja itse olla yhteydessä valvontaviranomaiseen salassapitosäädösten estämättä.

Ilmoituksen tehneeseen ammattihenkilöön ei saa ilmoituksen seurauksena kohdistua vastatoimia. 

Kielletyiksi vastatoimiksi katsotaan mm. henkilön työ-/alihankintasuhteen ehtojen heikentäminen, työ- tai yhteistyösuhteen katkaisu, lomautus, epäedullinen kohtelu tai ilmoittamisen kieltäminen.

Lanupe kertoo ilmoitusvelvollisuudesta työntekijöilleen ja alihankkijoilleen, se on myös kirjattuna omavalvontasuunnitelmaan.

Laatupoikkeamat

Lanupella on velvollisuus reagoida laatupoikkeamiin. Laatupoikkeama on esimerkiksi palveluissa ilmenevä epäkohta tai puute, lainvastaisuus tai se, ettei  palvelunjärjestäjän kanssa laadittuja sopimuksia ja/tai palvelukuvauksia noudateta.

Lanupe saa tietoa laatupoikkeamista asiakaspalautteista ja henkilöstön sekä alihankkijoiden tekemistä laatupoikkeamailmoituksista. Tietoa voidaan saada myös muistutuksen muodossa.

Lanupen johtoryhmä käsittelee laatupoikkeamat ja laatii niiden korjaamiseksi toimenpiteet. Vakaviin laatupoikkeamiin reagoidaan nopeammin. Lievä  laatupoikkeama käsitellään, mutta käsittelyaika voi olla pidempi.

Asiakas ei saa palvelupäätöksen mukaista palvelua

Lanupe on tiedottanut palvelunjärjestäjälle asiakasmäärän, johon on sitoutunut vuoden aikana. Palvelunjärjestäjälle on ilmoitettu myös mahdollinen odotusaika ennen palvelun aloittamista. Jos Lanupe ei kykene tuottamaan palvelua asiakasmäärälle, johon on sitouduttu, ilmoitetaan tilanteesta heti  palvelunjärjestäjälle. Lanupe sitoutuu myös siihen, että sillä on riittävästi tilauksen mukaista henkilökuntaa tai alihankkijoita palvelun toteuttamiseen.

Jos asiakas ei saa palvelua ilmoitetun odotusajan sisällä, ilmoitetaan tästä asiakkaalle tai hänen läheiselle/omaiselle. Viivytyksestä ilmoitetaan myös palvelunjärjestäjälle.

Laatupoikkeamien käsittely

Jos työntekijän tai alihankkijan toiminnassa on havaittu puutteita tai virheitä, on Lanupen johtoryhmä yhteydessä kyseiseen henkilöön ja pyytää asiaan selvitystä. Vakava laatupoikkeama otetaan välittömästi johtoryhmän työstettäväksi ja jos siihen ei omalla toiminnalla saada ratkaisua, on Lanupen johtoryhmä yhteydessä palvelunjärjestäjään tai valvontaviranomaiseen.

Asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat otetaan välittömästi käsittelyyn. Tarvittaessa epäkohtien korjaamiseen asetetaan määräaika. Epäkohtien korjaamista seurataan Lanupen johtoryhmän toimesta.

Epäkohtien korjaamisen askeleet: 

• Laatupoikkeama tulee Lanupen johtoryhmän tietoon
• Laatupoikkeama käsitellään, pyydetään mahdollinen selvitys tilanteesta ja kehitetään korjausehdotus, jolle tarvittaessa asetetaan määräaika
• Lanupen johtoryhmä seuraa laatupoikkeaman korjausehdotuksen toteutusta
•  Jos laatupoikkeamaa ei saada määräaikaan mennessä korjattua, ilmoitetaan tilanteesta hallitukselle
• Jos laatupoikkeama johtui työntekijän tai alihankkijan toiminnasta, eikä se ole korjaantunut sovituilla toimenpiteillä, annetaan työntekijälle varoitus tai alihankkijalle sopimuksenmukainen seuraamus. Tällainen voi olla esimerkiksi sopimussakko
• Jos laatupoikkeamaa ei ole edelleenkään korjattu, on Lanupen johtoryhmä yhteydessä palvelunjärjestäjään tai valvontaviranomaiseen.

Tiedolla johtaminen ja mittarit

Lanupessa seurataan oman palvelukokonaisuuden laatua ja vaikuttavuutta. Henkilöstön ja alihankkijoiden osaaminen halutaan pitää sellaisella tasolla, että laatu voidaan taata. Lanupe haluaa sen arvojen mukaista toimintaa myös alihankkijoilta, siksi henkilöstön ja alihankkijoiden työhyvinvointia ja viihtyvyyttä seurataan. Osa laadun seurannasta toteutuu erilaisin mittarein. Osa seurannasta tulee  yritystoiminnan ylläpitämisen kautta, tällaisia ovat esimerkiksi kulujen seuranta, asiakkaiden sitoutumisen seuranta, asiakkaiden tarpeiden kuuntelu ja niiden huomioiminen palvelujen ja toiminnan kehittämisessä.

Laatupoikkeamailmoitus

Lanupessa kerätään tietoa työ- ja/tai asiakasturvallisuutta uhkaavista ja vaarantavista tapahtumista. Jokainen työntekijä ja alihankkija on tietoinen ilmoittamiskäytännöistä ja sitoutunut ilmoitusten tekemiseen. Ilmoituksessa ilmenee tapahtuma-aika ja paikka, tapahtuman luonne ja vaaratyyppi. Ilmoituksessa kuvataan tapahtumaa tarkemmin ja voidaan antaa ehdotus samanlaisen tapahtuman ennaltaehkäisystä. Ilmoitusten käsittelyn tarkoituksena on ennaltaehkäistä mahdolliset uhka-, vaara- ja poikkeustilanteet, tapahtumasta oppiminen ja tiedon käyttäminen toiminnan kehittämisessä.

Henkilöstön ja alihankkijoiden hyvinvointi ja osaaminen

Lanupessa seurataan säännöllisesti työntekijöiden ja alihankkijoiden työhyvinvointia. Seuraaminen tapahtuu työhyvinvointikyselyn kautta. Kyselyssä on yhdeksän kysymystä, joilla selvitetään työntekijöiden ja alihankkijoiden työn mielekkyyttä ja sujuvuutta, työyhteisökokemusta ja työssä jaksamista. Vastaukset käsitellään johtoryhmässä ja niitä käytetään toiminnan ja työyhteisön kehittämiseen.

Lanupessa seurataan myös vuosittain työntekijöiden ja alihankkijoiden kokemusta omasta osaamisesta. Kysymyksillä saadaan selville myös mahdolliset puutteet perehdytyksessä. Kysymyksillä selvitetään myös Lanupessa tarvittavan ammatillisen osaamisen tasoa. Vastauksia käytetään perehdytyksen parantamiseen ja koulutustarpeiden huomiointiin ja sisäisten koulutustilaisuuksien suunnitteluun.

Raportointi, seuranta ja arviointi

Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain mukaan omavalvontaohjelman toteutumista on seurattava säännöllisesti. Seurantaa varten on kerättävä palautetta asiakkailta ja potilailta, heidän läheisiltään ja henkilökunnalta. Omavalvontaohjelma sekä sen toteutumisen seurannassa tehdyt havainnot ja niihin liittyvät toimenpiteen on julkaistava neljän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa tai muulla julkisella tavalla. Palveluja tulee kehittää omavalvontaohjelman seurannassa esiin tulleiden havaintojen, kerätyn palautteen ja henkilöstön riittävyyden perusteella. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta 741/2023 26 §)

Lanupessa seurataan jatkuvasti omavalvontaohjelman toteutumista. Seurantaan liittyvät havainnot ja niiden korjaamistoimenpiteet julkaistaan neljä kertaa vuodessa ja ne ovat jokaisessa toimintayksikössä sekä työntekijöiden, alihankkijoiden että asiakkaiden nähtävillä.

Omavalvontaohjelma päivitetään tarpeen mukaan ja vastuu päivittämisestä on Lanupen johtoryhmällä.

Lainsäädäntö

Lanupen toimintaa ja sen seurantaa ohjaavat seuraavat lait: 

• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023)
• Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)
• Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)
• Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015)
• Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994)
• Lastensuojelulaki (417/2007)
• Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (702/2023)
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021)

Lähteet

Sosiaali- ja terveysministeriö (2023). Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain soveltaminen. https://stm.fi/documents/1271139/1365571/Sote-valvontalain+soveltamisohje.pdf/90ebc10a-8a10-3bb4-423ed2cb1259c4b0/Sote-valvontalain+soveltamisohje.pdf?t=1701349668622 viitattu 22.4.2025

Valvira (2025) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjän ja palveluntuottajan omavalvonta. https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/omavalvonta viitattu 22.4.2025

Valvira (2025). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan omavalvonta. https://valvira.fi/sosiaali-jaterveydenhuolto/palveluntuottajan-omavalvonta Viitattu 23.4.2025

Valvira (2025). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksikön omavalvontasuunnitelma. https://valvira.fi/sosiaali-jaterveydenhuolto/omavalvontasuunnitelma Viitattu 23.4.2025